Geologia & tutkimus

Rupertin geologisen tulkinnan mukaan Pahtavaaran mineralisoitunut systeemi on merkittävästi suurempi (jopa 1500 m pitkä ja 500 m leveä) kuin aikaisemmin on tulkittu. Mineralisaatiotyyppi on verrattavissa muiden vihreäkivivyöhykkeiden, kuten Kanadan Abitibi ja Länsi-Australian Norseman-Wiluna, esiintymiin. Abitibi- ja Norseman Wiluna -vyöhykkeet ovat kumpikin tuottaneet yli 100 Moz kultaa.

Pahtavaara sijaitsee ultramafisissa kivissä (komatiitteja ja high-magnesium basaltteja). Mineralisaatiolla on rakenteellinen kontrolli johon liittyy monivaiheinen kvartsi-karbonaatti juonien muodostus ja jonka tuloksena esiintyy monivaiheinen juoni historia. Deformaatio vaihtelee hauraasta elastiseen ja siihen liittyy intensiivinen muuttuminen.

Pahtavaaran kivien monimutkaiseen muuttumiseen liittyy useita eri muuttumis vaiheita, joissa malmi fluidien kemiallisen koostumuksen muutokset yhdessä isäntäkivien koostumuksen kanssa ovat aikaansaaneet erilaisia mineralogisia seurueita. Pahtavaarassa esiintyy hieman epätyypillinen ”Ni-Cu-Co-allekirjoitus”, joka todennäköisesti on seurausta ultramafisista isäntäkivistä ja niiden muuttumisesta metamorfoosissa.

Kulta mineralisaatioita on kahta eri ikäistä tyyppiä. Varhaisempi, hienorakeinen vaihe ja myöhäisempi, karkea rakeisempi vaihe. Kulta esiintyy vapaana, metallisena kultana.

Aiemmin Pahtavaarassa on louhittu kahta pää-vyöhykettä, Samurai ja DB. Karoliina ja Länsi vyöhykkeet löydettiin 2013, Lappland Goldminersin toimesta. Rupertin viimeaikaisen työn tuloksena on syntynyt kolme uutta kohdetta; Harpoon, NFE ja T-alue.

NI 43-101 Resource Report for Pahtavaara Gold Deposit, Northern Finland

 

Long section

Potential to increase yield above historical 2000 oz/vertical metre

Plan view

New drilling and reinterpretation expanding mineralised zones

Page last updated on: marras 16, 2018 @ 6:22 pm