Rupert Resources

Ikkari - Uusi kultalöytö

SHARE PRICE INFORMATION

Malminetsintä ja geologia

Projektin tilanne

Ikkari on ruohonjuuritason löydös, joka paikannettiin systemaattisella pohjamoreeninäytteenotolla vuoden 2019 alussa. Näytteenotossa havaittiin yksi poikkeava moreeninäyte 0.2 ppm kultapitoisuudella, jonka jälkeen näytteenottoa tihennettiin (50x25m) ja sen tuloksena löytyi pieni joukko näytteitä yli 1.0 ppm kultapitoisuudella. Moreeninäytteissä havaittuun kulta-anomaliaan kairattiin ensimmäinen kairareikä (120038) huhtikuussa 2020, jonka tuloksena 54 m 1.5 g/t kultaa 13 metrisen moreenipeitteen alla. Myöhemmät kairaukset osoittivat mineralisaation olevan laaja, yli 500 m pituudeltaan, pitäen sisällään myös korkeita kultapitoisuuksia. Kesäkuuhun 2021 mennessä Ikkarissa on kairattu kaiken kaikkiaan 36 360 metriä kairasydäntä, 101 kairareiällä. Etsintä- ja resurssikairaus (mukaan lukien täydennyskairaus) jatkuvat edelleen.

Esiintymän geologia

Ikkarin löytäminen oli systemaattisen alueellisen malminetsinnän tulos. Näytteenotossa keskityttiin kallioperän ja moreenin rajapinnan geokemiaan moreenipatjan paksuuden vaihdellessa 5-40 m. Alueella ei ole kalliopaljastumia ja topografialtaan se on pääasiassa matalaa suota.

Esiintymä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, 2.05-2.15 miljardia vuotta vanhoissa Savukoski -ryhmän emäksisissä/ultraemäksisissä kivissä, jotka ovat käyneet läpi vihreäkivi -metamorfoosiasteen. Kultamineralisaatio sijoittuu rakenteellisesti pääasiassa Savukoski- ja Kumpu -ryhmän väliselle epäjatkuvuuspinnalle. Aikaisemman matalan kulman ylityönnön ja poimituksen, sekä myöhäisemmän pystysuoran poimutuksen ja hierron seurauksena nämä ryhmät ovat lomittuneet monimutkaiseksi kokonaisuudeksi.

Esiintymä on rajoittunut pohjoisessa jyrkästi pohjoiseen kaatuvaan kataklastiseen vyöhykkeeseen. Mineralisaatio liittyy vahvasti pirstaloituneiden Kumpu -ryhmän sedimenttien lomittumisella pääasiassa Savukoski -ryhmän komatiiteista koostuvan vyöhykkeen sisään. Mineralisaatiolle on tyypillistä kompleksinen ja monivaiheinen hydroterminen breksioituminen. Myöhäisimpien breksioiden on tulkittu liittyvän toisen vaiheen korkean kultapitoisuuden mineralisaatiotapahtumaan.

Mineralisaatio

Mineralisaatio koostuu pääasiassa komatiittisen kerroksen sisään lomittuvista sedimenttikivien pirstaleista, joita ympäröi rautakarbonaatti-metasomaattiset halot kattaen suurimman osan esiintymän kultaresurssista. Päämineralisaatiovyöhykkeelle on tyypillistä voimakas muuttuminen, intensiivinen juonitus ja liuskeisuus, joka yleensä peittää alleen kiven alkuperäiset tekstuurit. Varhaisemmat, ohuesti laminoidut harmaat ankeriitti/dolomiitti juonet ovat peittyneet epäsäännöllisen sideriitti ± kvartsi ± kloriitti ± sulfidi - juoniverkoston alle. Nämä juoniparvet ovat usein deformoituneet hierron tai in situ breksioitumisen johdosta. Magnetiitti ja/tai hematiitti ovat yleisiä ja esiintyvät tyypillisesti pyriitin kanssa. Hydroterminen muuttuminen käsittää tyypillisesti kvartsi-dolomitti-dolomiitti-kloriitti-magnetiitti(±hematiitti) -muuttumiset.

Kulta esiintyy pyriittipirotteessa ja -juonissa, ja näkyvää kultaa tavataan useasti ~1 mm rakeina. Eri vaiheiset hydrotermiset breksiat ovat hyvin edustettuina mineralisaatiovyöhykkeessä ja ne kontrolloivat mineralisaatiota pystysuorasti. Näihin breksioihin kuuluu aikaisempi silikaattimuuttunut kataklastinen breksia sekä sitä useimmiten leikkaava, myöhäisempi karbonaatti-rautaoksidi-breksia. Molemmat breksiat tyypillisesti sisältävät pyriittipirotetta ja liittyvät usein korkeisiin kultapitoisuuksiin erityisesti siellä, missä magnetiitti ja hematiitti ovat myös läsnä. Sedimenttikiville on tyypillistä intensiivinen ja läpikotainen albiittimuuttuminen. Pyriitti-magnetiitti (± kulta) esiintyy raoissa hauraissa murrosvyöhykkeissä.

Mineraalivarantoarvio

Ikkari -projektin mineraalivarantoarvio on tehty kanadalaisen NI 43-1010 -standardin määritelmien mukaisesti. Mineraalivarannot on luokiteltu mahdollisiksi (Inferred resourse). Taulukossa 1 esitetyt numerot ovat pyöristettyjä. Mahdolliset mineraalivarannot (Inferred Resource) ovat 49.33 miljoonaa tonnia kultaa 2.5 g/t kultapitoisuudella, käyttäen 0.6 g/t cut-off -arvoa avolouhosmenetelmille ja 1.2 g/t cut-off -arvoa maanalaisille louhintamenetelmille. Nämä cut-off -arvot ovat saatu laskelmilla, jotka perustuvat kullan hintaan pitkällä tähtäimellä (1430USD/oz) ja 92 % saantia. Resurssiarvio on mallinnettu hyödyntäen esiintymän alustavaa geologista tulkintaa sekä kaikkea sitä tietoa, jota on kerätty esiintymän löydöstä huhtikuusta 2020 lähtien, kattaen 36 000 metriä kairasydäntä kesäkuuhun 2021 mennessä.

Metallurgia ja mineraaliprosessointi

Metallurgiset testit ovat suoritettu kahdelle Ikkari -esiintymää edustavalle näytteelle. Tulokset osoittivat, että 99.5 % kullasta voidaan saada talteen käyttämällä tavanomaisia prosessointimenetelmiä. Tavanomaisilla rikastusprosesseilla kullan saanti on 94-97 % mutta vaahdotusrikasteen uudelleen jauhatuksella saanti nousee yli 99 %. Mineraalivarantojen arvioinnissa (Mineral Resource estimate reporting) on käytetty 92 % saantia. Testit osoittivat myös kohtalaista jauhatusindeksiä ja rikastuskemikaalien kulutusta. Hapontuotto-ominaisuuksiltaan testit osoittivat esiintymän isäntäkiven olevan luonnostaan neutralisoivaa.

Infrastruktuuri

Ikkari sijaitsee 30 km Sodankylän keskustasta, sisältäen 30 km asfalttitien lisäksi 5 km hyväkuntoista soratietä, jonka kunnostuksesta vastaa Metsähallitus, luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos. Lähimmät 220kv voimalinjat sijaitsevat 3 km ja muuntaja 50 km päässä esiintymästä. Alueella on myös erinomainen 4G -yhteys.